Laitoshuolto taistelee eturintamassa haitallisia mikrobeja vastaan

4.11.2020
Laitoshuoltajat työssä

Koronavirus on tehnyt näkyväksi sen mitä puhtaanapidon ammattilaiset ovat aina tienneet. Huolellinen puhtaanapito on olennaisessa roolissa taistelussa erilaisia haitallisia mikrobeja vastaan. Koronavirus on nostanut laitoshuoltajien työn näkyville. Säännöllisellä pudistuksella laitoshuolto huolehtii siitä, että näkymätön lika poistuu pinnoilta ja laitoshuoltajien työ lisää meidän kaikkien turvallisuutta.

Kosketuspintojen puhtaus korostuu terveydenhuollon kohteissa ja sairaaloissa. Siellä liikkuvilla henkilöillä voi olla alentunut vastustuskyky ja puhtaanapito on osa potilasturvallisuutta. Myös infektioiden leviämistä torjutaan puhtaanapidolla.

Jotta haitalliset mikrobit saadaan pois pinnoilta, on pinnoilta ensin  poistettava lika. Vasta sen jälkeen voidaan pintoja desinfioida, koska lika voi suojata mikrobeja desinfioinnin vaikutukselta. Mikrobit ovat näkymättömiä ja pinta voi näyttää puhtaalta, mutta silti se voi olla likainen. Tutkimuksien mukaan esimerkiksi norovirus voi elää pinnoilla jopa kaksi viikkoa ja MRSA (tietyille antibiooteille vastustuskykyinen stafylokokkibakteeri) vuoden. Näiden lisäksi tunnetaan mikrobeja, joiden tiedetään elävän pinnoilla vielä paljon pitempään, jopa vuosia.

THL:n mukaan koronavirus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä.  (lähde: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/koronaviruksen-tarttuminen-ja-itamisaika )

Koronavirus on vielä tautina uusi ja koronan tarttuminen pinnoilta jakaa mielipiteitä.  Varmaa kuitenkin on, että huolellisuutta tarvitaan ja kosketuspintojen puhdistus on laitoshuollon tärkeitä tehtäviä.

Kaarean puhtauspalveluiden palveluohjaaja Jenni Kumpula kertoo mitä vanhuskeskuksessa kosketuspintojen puhdistuksessa on huomioitava. Nykyään kosketuspintojen pyyhintä tehdään mikrokuitupyyhkeillä ja kertakäyttöliinoja käytetään vain tarkoin harkituissa tilanteissa. Tämä on hyvä asia ympäristön kannalta, Jenni sanoo. Puhdistusaineissa valitaan joko yleispuhdistusaine tai desinfioiva aine, jota käytetään suunnitelman mukaan joko kerran viikossa tai saniteettitiloissa päivittäin. Tärkeää on, että pyyhintä tehdään puhtaalla pyyhkeellä. Pyyhkeestä tulee kääntää puhdas puoli käyttöön riittävän usein ja vaihtaa pyyhe uuteen, kun kaikki puolet on käytetty, Jenni jatkaa.

Kosketuspintojen puhdistus on suurelta osin näkymättömän lian puhdistamista. Työn tulos ei ole paljain silmin nähtävissä ja sen vuoksi huolellisuus ja  säännöllisyys ovat kaikkein tärkeimmät asiat. Huolehtimalla pintojen puhtaudesta laitoshuoltajat huolehtivat meidän kaikkien hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. He ansaitsevat suuren kiitoksen tekemästä työstään.