Kehitämme hiilijalanjälkilaskentaa – omat mittarit jokaiselle toimialalle
Olemme Kaareassa käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää hiilijalanjälkilaskentaa. Ympäristöjalanjäljen pienentäminen kuuluu tavoitteisiimme ja on osa tekemäämme vastuullisuustyötä. Olemme sitoutuneet omistaja-asiakkaidemme tavoitteisiin. Hiilijalanjälkilaskennalla kannamme kortemme kekoon myös Turun kaupungin asettamien hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi.
Hiilijalanjälkilaskennan avulla voimme tunnistaa suurimmat ilmastovaikutuksia aiheuttavat toiminnot ja suunnitella toimenpiteitä vaikutusten vähentämiseksi. Laskennan avulla voimme vertailla eri toimialojen ilmastovaikutuksia sekä viestiä niin asiakkaille kuin omalle henkilöstöllemme tekemästämme vastuullisuustyöstä.
Kehitystyön tuloksena on tarkoitus luoda ruoka-, puhtaus- ja kiinteistöpalveluille kullekin alustava hiilijalanjälkimittaristo ja kehittää laskuri hiilijalanjäljen laskentaan. Laskennassa tullaan painottamaan eri toimialojen tunnistettuja ja merkittävimpiä päästölähteitä.
Projektisuunnittelija Mirja Rasi-Mäki vastaa Kaarean hiilijalanjälkilaskennan kehittämisestä. Mirja opiskelee Aalto yliopiston Aalto Pron täydennyskoulutuksessa ja Kaareaan hän tuli yritysyhteistyön kautta.
Mittariston luominen on lähtenyt Kaarean toimialoihin tutustumisesta. Toimialoilta on kerätty olemassa olevaa tietoa eri järjestelmistä, ja Mirja on tutustunut käytännössä toimialojen luonteeseen. Aineistoa on kerätty myös Kaarean kumppanien kuten tavarantoimittajien kautta. Pohjana käytetään aiheeseen liittyvää tutkimustietoa, kirjallisuutta ja eri tietopankkeja. Viimeistä tietoa on haettu webinaareista ja tietoiskuista.
Pohjatyön perusteella on pystytty määrittelemään kullekin toimialalle merkittävimmät päästölähteet, joihin haluamme vaikuttaa. Ruokapalveluissa ne ovat hävikki ja käytetyt raaka-aineet. Puhtauspalveluissa merkittävimpiä päästölähteitä ovat pesuaineet ja kemikaalit sekä kertakäyttötuotteet. Kiinteistöpalveluiden merkittävimmät päästölähteet liittyvät liikkumiseen kuten ajoneuvokantaan, kulutukseen ja käyttötapaan.
Kun pohjatyö on tehty ja toimialakohtaiset mittaristot valittu, Mirja jatkaa kehitystyötä laskurien parissa. Hiilijalanjälkilaskureissa on tarkoitus hyödyntää jo olemassa olevia laskureita siltä osin, kun niitä on käytettävissä. Laskureita luodaan ja muokataan niin, että ne sopivat kullekin toimialalle. Laskenta tullaan perustamaan ISO 14067:2018 standardiin (Kasvihuonekaasut. Tuotteiden hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskemista koskevat vaatimukset ja ohjeet) ja GHG-protokollaan (Greenhouse Gas Protocol).
Kehityshanke on edistynyt hyvin aikataulussaan ja laskennan tuloksia on tavoite esitellä huhtikuussa. Tämän jälkeen hankkeen tuloksia viedään käytäntöön. Tärkeänä olemme pitäneet, että keskitymme niihin osa-alueisiin, joihin pystymme itse vaikuttamaan ja joilla on päästölähteinä merkittävin vaikutus. Näiltä osin koemme, että kehitysprojekti on jo onnistunut erittäin hyvin. Se on tuonut konkretiaa siihen mihin kannattaa keskittyä. Tuleva mittaristo vie asiaa astetta syvemmälle ja palautteen kautta auttaa ohjaamaan toimintaamme.